Syövän perustutkimuksessa on valtavasti edistytty vuosikymmenien aikana. Nykyään tiedetään aika hyvin mitä poikkeavuuksia syöpäsolun rakenteessa ja toimivuudessa on verrattaessa tavalliseen soluun. Näitä eroja pyritään hyödyntämään lääkkeiden kehitystyössä ja täydentävien hoitomenetelmien suosimisessa.   Huomioita syöpäsoluista Kun tavallisessa solussa tapahtuu epäedullisia muutoksia, immuunipuolustuksemme huomaa tämän lähes välittömästi ja tuhoaa sekä poistaa tämän vioittuneen solun. Sen sijaan syöpäsolut […]

Vuosittain jaettava Nobelin fysiologian ja lääketieteen palkinto on hyvin arvostettu tiedepalkinto. Monena vuotena palkinto on osunut syöpätutkijoille.   Vuonna 2019 palkinnon saivat brittiläinen molekyylibiologi Peter J. Ratcliffe ja yhdysvaltalaiset lääkärit Gregg L. Semenza ja William Kaelin selvitettyään solujen hapenaistintakykyä. Syöpäsolujen kyky sopeutua happipitoisuuden muutoksiin on laajasti tunnettu. Useat syöpäkasvaimet viihtyvät paremmin niukassa hapessa. Nobel-löydösten ansiosta […]

Syövän tärkeimpiin hoitomuotoihin kuuluu syöpäleikkaus (kirurginen hoito). Pahanlaatuisia kasvaimia, kuten syöpää ja sarkoomaa, hoidetaan perinteisesti ennen muuta kirurgialla. Leikkauksessa syöpä poistetaan, jotta sen kasvu estyy. Usein poistetaan tervettä kudosta syövän ympäriltä. Näin estetään kasvaimen paikallinen leviäminen. Nykyisin suositaan monissa syöpäleikkauksissa niin sanottua kudosta tai elintä säästävää leikkausta. Esimerkiksi rintasyöpä pyritään leikkaamaan niin, että koko rintaa […]

Sädehoitoa annetaan useimmiten leikkaushoidon täydentämiseksi, jotta paikallisen uusiutumisen vaara vähenee. Joidenkin syöpien kohdalla sädehoito ilman leikkausta voi olla riittävä. Sädehoidossa käytetään radioaktiivista säteilyä, joka tuhoaa syöpäsoluja ja kutistaa kasvaimia vaurioittamalla jakautuvia soluja. Myös tervettä kudosta tuhoutuu, mutta nykytekniikoilla tervettä kudosta onnistutaan yhä paremmin säästämään. Syöpäsolut tyypillisesti jakautuvat normaalia kudosta nopeammin, joten ne ovat erityisen herkkiä […]

Syövän uskotaan kehittyvän normaaleissa soluissa tapahtuvien perinnöllisten vaurioiden seurauksena. Vaurio voi olla synnynnäinen (10-15 prosenttia syöpätapauksista) tai se voi esimerkiksi johtua ulkoisista tekijöistä. Solu sisältää geenejä, jotka vuorostaan sisältävät geneettistä materiaalia (DNA:ta), jonka avulla solut tuottavat proteiineja. Syöpä kehittyy, kun tapahtuu useita mutaatioita niissä geeneissä, jotka ohjaavat solun kykyä kasvaa ja jakautua. Nämä mutaatiot johtavat […]

Syöpää tutkitaan vilkkaasti ja uusia hoitomuotoja kehitetään jatkuvasti. Tässä osiossa keskitymme perinteisiin koululääketieteen tarjoamiin keinoihin hoitaa syöpää. Jos olet kiinnostunut täydentävistä syövän hoidoista löydät siitä tietoa myös sivuiltamme. Syöpähoitojen tavoitteena on, että syöpä paranee ja sairaus saadaan hallintaan. Syövän uusiutuminen ja leviäminen ehkäistään ja kasvaimen aiheuttamia oireita lievitetään. Moderni syöpähoito on kehittynyt nopeasti ja sillä […]

Irlantilainen tutkija Arvind Negi (Galwayn kansallinen yliopisto) kysyi tiedekanavalla ResearchGate (https://www.researchgate.net/ ) miksi syöpäsolu sekä kehittää itse happamuutta että viihtyy happamassa ympäristössä. Hän sai aikaan varsin vilkkaan keskustelun. Tässä yhteenveto keskustelusta. Kreikkalainen rintasyöpätutkija Constantine Kaniklidis tiesi kertoa, että solun mikroympäristön happamoituminen on ilmiö, jonka tiedetään helpottavan syöpäkasvaimen tunkeutumista terveeseen kudokseen kolmen päämekanismin kautta: 1) tuhoamalla tielleen […]

Lääkehoidossa käytetään erilaisia lääkkeitä, esim. solunsalpaajia (sytostaatteja, kemoterapiaa), joiden oletetaan ennen kaikkea tuhoavan pahanlaatuiset solut. Solunsalpaajat estävät solujen jakaantumisen ja aiheuttavat näin syöpäsolujen kuoleman. Lääkehoitoa voidaan antaa olemassa olevan kasvaimen pienentämiseksi tai tuhoamiseksi sekä pahanlaatuisen kasvaimen lannistamiseksi. Solunsalpaajat vaikuttavat kaikkiin jakautuviin soluihin, myös terveeseen kudokseen. Kuitenkin syöpäsolut jakautuvat usein huomattavasti nopeammin kuin normaalit solut, mikä […]

MITEN TOIMII TERVE SOLU?   Ihmiskeho koostuu miljardeista pienistä soluista. Nämä muodostavat monenlaisia kudoksia ja elimiä, kuten ihoa, luuta, verta, maksaa ja paljon muuta. Näissä elimissä soluilla on erilaisia tehtäviä, esim. ihosolut tarjoavat suojaa keholle, verisolut kuljettavat ravintoaineita ja happea, lihassolut mahdollistavat liikkumisen ja niin edelleen. Kehon soluilla on vaihtelevan pitkä elinikä. Vanhat solut kuolevat […]