Syöpäsolu on erilainen

Christer Sundqvist

Syövän perustutkimuksessa on valtavasti edistytty vuosikymmenien aikana. Nykyään tiedetään aika hyvin mitä poikkeavuuksia syöpäsolun rakenteessa ja toimivuudessa on verrattaessa tavalliseen soluun. Näitä eroja pyritään hyödyntämään lääkkeiden kehitystyössä ja täydentävien hoitomenetelmien suosimisessa.

 

Huomioita syöpäsoluista

Kun tavallisessa solussa tapahtuu epäedullisia muutoksia, immuunipuolustuksemme huomaa tämän lähes välittömästi ja tuhoaa sekä poistaa tämän vioittuneen solun. Sen sijaan syöpäsolut onnistuvat paremmin piiloutumaan immuunipuolustukselta ja vasta muodostettuaan suurentuneita kasvaimia, tulevat alttiiksi puolustusjärjestelmällemme. Vahva immuunipuolustus on vahva ase syöpää vastaan ja sitä korostetaan modernissa lääkekehityksessä ja täydentävissä hoitomenetelmissä.

 

Syöpäsolun muoto on epäsäännöllinen ja tätä ominaisuutta patologi voi hyödyntää tutkiessaan kudosnäytteitä. Usein syöpäsolun tuma on suurentunut ja tummempi kuin tavallisessa solussa. Tämäkin auttaa syöpäsolujen havaitsemisessa.

 

Hallitsemattomia tapahtumia

Syöpäsolujen jakautuminen on hallitsematonta ja syöpälääkkeiden ja muiden syöpähoitojen tarkoituksena on pysäyttää tämä hallitsematon kasvu. Tähän liittyy syöpäsolujen ikävä piirre, sillä on havaittu, että ohjelmoitu solukuolema ei toimi. Syöpälääkkeillä ja yrttilääkinnällä pyritään edistämään solukuolemaa.

 

Syöpäsolu ei erilaistu, vaan jää perustasolle. Tätäkin mekanismia voidaan hyödyntää syöpähoidoissa. Syövän leviäminen etäpesäkkeitä muodostamalla tarkoittaa sitä, että syöpäsolun pitää erikoistua ja selviytyä uudessa ympäristössä (esim. keuhkoissa, maksassa tai haimassa). Tätä etäpesäkkeiden muodostumista voidaan hillitä häiritsemällä syöpäsolujen erikoistumista lääkkeillä ja täydentävillä hoidoilla. Normaalit solut pysyvät alkuperäisellä paikallaan. Solujen viestintää ymmärretään yhä paremmin ja nyt on tietoa siitä, että syöpäsolut viestivät heikosti tai väärällä tavalla. Tiedemiehet uskovat, että tämä viestinnän ero saattaa jatkossa tarjota ratkaisumalleja syövän hoidossa.

 

Verenkierrossa eroja

Verenkierron suhteen on jännä ero syöpäsolun ja tavallisen solun välillä. Syöpäkasvaimen kasvu on riippuvainen uusien verisuonien kasvusta (angiogeneesi) kun taas terveessä kudoksessa uusia verisuonia muodostuu vain jos korjataan kudosvaurioita. Syöpäkasvaimessa tapahtuva angiogeneesi on ilmeisesti tarpeen, sillä yksittäisten syöpäsolujen energiatehokkuus on huomattavasti heikompi kuin terveessä solussa. Syöpäsolut ryöstävät verivirrasta ravinteita ja energiaa omaan käyttöön. Tämä energian tuhlaaminen on syy siihen miksi on tärkeää, että syöpä havaitaan varhaisessa vaiheessa ja saadaan poistettua.

 

Hapan, hapeton ja runsas glukoosi edistää syövän kasvua

Tunnettua on, että syöpäsolut viihtyvät happamassa ympäristössä ja happi on syöpäsoluille haitallista. Täydentävissä hoitomenetelmissä on runsaasti potentiaalia tarttua tähän haasteeseen. Huolehtimalla siitä, että nauttii emäksistä ruokaa ja huolehtii hyvästä hapensaannista, voidaan muodostaa syövälle epäedulliset kasvuolosuhteet.

 

Monille syöpämuodoille on tyypillistä, että ne osaavat paremmin hyödyntää glukoosia energiaksi. Jotkut syöpämuodot ovat vahvasti riippuvaisia sokerienergiasta. Kun syöpäsoluille tarjotaan ruokavalioratkaisulla (ketogeeninen ruokavalio) vähemmän sokerienergiaa, syövän kasvu voidaan pysäyttää. Niin sanottu PET-kuvaus osaa hyödyntää tätä ominaisuutta. Ennen PET-kuvausta nautittu suuri hiilihydraattimäärä paljastaa syöpäpesäkkeet, sillä glukoosilla täytetyt syöpäsolut näkyvät selvemmin.

 

Vaikka syöpäsolujen toiminta ja poikkeavuudet tunnetaan yhä paremmin, tästä on valitettavasti usein pitkä matka parannuskeinoihin.

 

 5,316 näyttökertaa

Miten syöpä kehittyy

Syövän uskotaan kehittyvän normaaleissa soluissa tapahtuvien perinnöllisten vaurioiden seurauksena. Vaurio voi olla synnynnäinen (10-15 prosenttia syöpätapauksista) tai se voi esimerkiksi johtua ulkoisista tekijöistä. Solu sisältää geenejä, jotka

Miksi syöpä viihtyy happamassa soluympäristössä?

Irlantilainen tutkija Arvind Negi (Galwayn kansallinen yliopisto) kysyi tiedekanavalla ResearchGate (https://www.researchgate.net/ ) miksi syöpäsolu sekä kehittää itse happamuutta että viihtyy happamassa ympäristössä. Hän sai aikaan varsin vilkkaan