Tuttua kaikille meille on, että musiikista tulee hyvä olo [1, 2, 3]. Musiikki on ollut kiinteä osa viihdekulttuuriamme [4]. Kuitenkin on kiintoisaa todeta, että musiikin kuunteleminen parantaa immuunijärjestelmän ja hermoston toimintaa [5]. Jopa syöpää sairastavat ja syöpäleikkauksista sekä -hoidoista toipuvat saavat hyvinvointia musiikista, kun musiikki integroidaan tavanomaiseen hoitoon. Mitä tiedämme musiikin käytöstä vakavien sairauksien hoitoon?
Vastustuskyky paranee
Musiikin kuunteleminen tai omatoiminen musisointi parantavat vastustuskykyä lisäämällä sytokiinien (interleukiini 6), vasta-aineiden (immunoglobuliini A) ja luonnollisten tappajasolujen tuotantoa. Sen sijaan stressi ja ikääntyminen aiheuttavat immuunijärjestelmän heikkenemistä [2].
Eräässä tutkimuksessa koehenkilöiden syljen vasta-ainepitoisuuden havaittiin kohonneen yli kaksinkertaiseksi kuoroharjoituksen jälkeen. Samassa tutkimuksessa selvisi, että vasta-aineet kohosivat kolmin- tai nelinkertaiseksi kuoroesiintymisen jälkeen. Toisessa tutkimuksessa vasta-aineen määrän havaittiin kohoavan syljessä myös itse valitun rentouttavana koetun mielimusiikin kuuntelemisen vaikutuksesta. Sillä ei ollut väliä, oliko kuunneltu musiikki surullista vai iloista – kaikki mieluisa musiikki sai aikaan positiivisia reaktioita elimistössä [2].
Positiiviset ajatukset ja tunteet
Musiikilla on kyky vahvistaa positiivisia tuntemuksiamme samalla tavalla kuin meditaatio, huumori ja nauru. Ikääntymisen vaikutukset vähentyvät ikääntymisen ja stressin vaikutukset lieventyvät. Ylipäätään myönteisyys voi säännöllisesti koettuna parantaa hyvinvointia pysyvästi vaikuttamalla hermostoon ja hormoneihin.
Tutkimuksissa on havaittu, että positiivisia vaikutuksia syntyy musikkin kuuntelemisesta sekä siitä kun itse soittaa jotain instrumenttia. Jopa syöpää sairastavat ja kasvaimista johtuvista leikkauksista toipuvat saavat tutkimusten mukaan hyvinvointia musiikista, kun sitä annettiin normaalin hoidon lisäksi. Tuoreessa tutkimuksessa musiikki kohensi fyysistä ja psyykkistä terveyttä syöpää sairastavilla lapsilla [6].
Suomalainen homeopaatti Camilla Henneken on saanut paljon äänihoitoja. Käytössä on ollut tiettyjä ääniä ja taajuuksia eri tarkoituksiin. Näistä on tullut autuas ja rento olo. Kehon toiminnot ovat normalisoituneet ja mielen tasapaino on löytynyt lauluista ja soittimien äänistä.
Camilla on ollut muusikoiden kanssa terveystapahtumissa. Hän mainitsee muun muassa seuraavat suomalaismuusikot: Maisa Tikka (https://www.facebook.com/Maisa-Tikka-124071494461647/) ja Suvituuli (https://naiseudenvoima.com/blogit/suvituuli/ ).
Camillalla on musiikkiterapiasta mielenkiintoinen kokemus. Erään terapiajakson aikana hän muistaa miten jotain aukesi kurkussa. Siitä jäi ihan fyysinen tunne. Tämän seurauksena hänen äänensä avautui erityisellä tavalla niin, että hän pystyi laulamaan korkeita ääniä, mihin hän ei aiemmin ollut pystynyt. Äänen avautuminen oli yhteydessä aikaisempiin traumoihin lapsuudessa, jotka edelleen aikuisiässä olivat vaikuttamassa. Tätä yhteyttä on jonkin verran tutkittu [7].
Laulaminen ja soittaminen tuovat Camillalle sekä iloa että toimivat lääkkeenä. Musisointi vahvistaa, parantaa ja vapauttaa hermoston jännitystiloja.
Keskittymiskyky paranee
Tunnettu mutta aika vähän esillä ollut asia syövän hoidossa on keskittymiskyvyn säilyttäminen. Mielestämme on ensiarvoisen tärkeää, että syöpäpotilas keskittyy hänelle annettuun hoitoon ja keskittyy ottamaan selvää omasta sairaudestaan parhaan kykynsä mukaan. Musiikin avulla keskittymiskyky paranee. Iloisella mielellä häiritsevät äänet ja ajatukset on helpompi sulkea pois mielestä. Mielimusiikin kuunteleminen pitkin päivää korvakuulokkeista saa unohtamaan arjen ja sairauden haasteet [2].
Tutkimusten mukaan rentouttavana koettu musiikki saa meidät avoimiksi positiivisille asioille, kuten ajatusten suuntautumisen valoisampaan tulevaisuuteen ja toivoon vakavan sairauden keskellä.
Lähteet:
[1] Melissa Weinberg, Dawn Joseph. If you’re happy and you know it: Music engagement and subjective wellbeing. Psychology of Music 45 (2), 2016 https://www.researchgate.net/publication/305746447_If_youre_happy_and_you_know_it_Music_engagement_and_subjective_wellbeing
[2] Ukkola-Vuoti Liisa. Musikaaliset geenit. Kustantamo S&S, Helsinki, 2017
[3] John Sloboda. Music Structure and Emotional Response: Some Empirical Findings. Psychology of Music 19(2):110-120, 1991 https://www.researchgate.net/publication/209436058_Music_Structure_and_Emotional_Response_Some_Empirical_Findings
[4] Valorie Salimpoor, David Zald, Robert Zatorre et al (5 authors). Predictions and the brain: How musical sounds become rewarding. Trends in Cognitive Sciences 19 (2) 2014 https://www.researchgate.net/publication/269723772_Predictions_and_the_brain_How_musical_sounds_become_rewarding
[5] Daisy Fancourt, Adam Ockelford, Abi Abebech Belai. The Psychoneuroimmunological Effects of Music: A Systematic Review and A New Model. Brain Behavior and Immunity 36, 2013 https://www.researchgate.net/publication/258042912_The_Psychoneuroimmunological_Effects_of_Music_A_Systematic_Review_and_A_New_Model
[6] Maria Facchini, Chiara Ruini. The role of music therapy in the treatment of children with cancer: A systematic review of literature. Complementary Therapies in Clinical Practice 42:101289, 2021 https://www.researchgate.net/publication/347976986_The_role_of_music_therapy_in_the_treatment_of_children_with_cancer_A_systematic_review_of_literature
[7] Susanne Metzner. Music Therapy and Social Trauma. In book: Social Trauma – An Interdisciplinary Textbook, 2021 https://www.researchgate.net/publication/347113615_Music_Therapy_and_Social_Trauma
2,912 näyttökertaa
