Akupunktioiden tieteellinen perusta, osa 1

Christer Sundqvist

Akupunktio on perinteinen lääketieteellinen hoito, joka on peräisin Kiinasta. Akupunktio on ollut vähintään 2500 vuoden ajan olennainen osa perinteistä kiinalaista lääketiedettä [1]. Tieteellinen näyttö tukee yhä enemmän akupunktion merkitystä. Akupunktiota voidaan pitää olennaisena osana jokapäiväistä elämää kaikkialla maailmassa. Viime vuosikymmeninä akupunktion käyttö on levinnyt ympäri maailmaa [2]. Haastattelen erittäin yhteistyökykyistä akupunktion harjoittajaa. Haluamme selventää kuvaa akupunktiosta ja siitä, mitä se voi tarjota meille.

Akupunktio täyttää sinut energialla (chi)

”Tohtori Xuefei Wu (http://www.xuefei.fi/main/ ), olen niin onnellinen, kun suostuit jakamaan akupunktiotietoasi meille. Mistä puhuisimme? Ehkä aloitamme akupunktion perusteista. Kuinka akupunktio sai alkunsa? Onko akupunktiosta tieteellistä näyttöä? Kuinka akupunktio toimii kehossa? Mitä sairauksia voidaan parantaa akupunktiolla? Xuefei, oletko väsynyt, kun mietit jo kaikkea mitä tulet kuulemaan, kun tavallinen biologi kysyy akupunktiosta?”

Ei Christer, voin vakuuttaa sinulle, että en väsy akupunktiosta. Joskus väsyn, kun minun on vain odotettava potilaita enkä saa harjoittaa akupunktiota. Kun olen kiireinen akupunktioklinikallani, olen täynnä energiaa.

Voimme aloittaa puhumll akupunktion ja perinteisen kiinalaisen lääketieteen täysin erilaisista filosofisista perusteista. Tärkeintä akupunktiossa on ymmärtää, kuinka parantava energia siirtyy potilaaseen pienten neulojen kautta. Itse asiassa mielestäni yleisin akupunktiota vastaan esitetty kritiikki johtuu siitä, että akupunktion teoriaa ja käytäntöä ymmärretään vajavaisesti.

Christer, mieti tätä pientä neulaa, joka on asetettu vartaloosi. Parantava vaikutus ei riipu siitä, kuinka hyvin akupunktion antaja osaa määrittää neulan tarkan sijainnin kehossa, eikä parantumisesta kuulu kunnia itse akupunkturistille. Paranemisprosessi on mahdollinen vain, jos akupunkturisti myöntää olevansa vain universaalisen paranemisenergian välittäjä.

Kiinalaisessa lääketieteessä uskotaan, että tauti kilpailee sairauden syyn ja ihmisen energian tai elämän voiman välillä. Jos olet täysin terve, tartunnan tai muun sairauden on erittäin vaikea ohittaa kehon luonnolliset puolustusmekanismit.

Akupunktion perusteet

”Xuefei, nöyrällä tavalla olet jo osoittanut alusta alkaen, kuinka teemme tästä haastattelusta merkittävän. Olkaamme nöyriä ja avoimia ajatuksille akupunktiosta, mutta tarvittaessa myös rohkeita ja päämärätietoisia. Voitko selittää akupunktion perusperiaatteet?”

Kiinalaisessa lääketieteessä ja tässä tapauksessa akupunktiossa Yinin ja Yangin välillä vallitsee aina tasapaino. Akupunkturisti tarkkailee potilasta erilaisten ominaisuuksien suhteen, hän tutkii kielen, tunnustelee sykettä, kiinnittää huomiota potilaan yleisiin piirteisiin, vastaa kysymyksiin oireista ja käy läpi sairaushistorian, tunnistaa hajut ja tuoksut, tutkii potilaan tapaa kävellä ja häntä kiinnostaa kehonkieli, hän tarkistaa ihon ja hiusten laadun jne. Kaikki nämä terveyssignaalit antavat akupunkturistille mahdollisuuden tehdä kattava ja täydellinen diagnoosi. Hän yrittää ymmärtää mitä näkymättömissä sisäelimissä tapahtuu ja on voimakkaasti motivoitunut löytämään taudin syyn. Kaikkia näitä tietoja käytetään sitten sopivien akupunktiopisteiden ja muiden hoitomenetelmien valintaan.

Pulssidiagnoosi on esimerkiksi erittäin yleinen seikka kiinalaisessa lääketieteessä. Pulssi paljastaa tasapainon Yinin ja Yangin välillä. Akupunkturistin on tunnettava rannevaltimoiden pulssi eri paikoissa ja erilaisissa paineissa voidakseen tuntea jokaisen 12 sisäelimen syke. Ammattitaitoinen pulssinottaja voi paljastaa mitkä elimet ovat suhteellisen terveitä ja mitkä ovat epätasapainossa siinä määrin, että ne aiheuttavat potilaalle oireita. Veren katsotaan heijastavan potilaan Yin-luonnetta, ja verenpaine verisuonen sisällä on Yangia. Tällä tavalla akupunkturisti voi määritellä Yin/Yang-harmoniat. Kokenut kiinalaisen lääketieteen harjoittaja voi selvittää potilaan täydelliset Yin/Yang-harmoniat erikseen jokaiselle elimelle!

Akupunktion ja länsimaisen lääketieteen erot

”Miten akupunktio eroaa länsimaisesta lääketieteestä?”

Lännessä koulutuksen saanut lääkäri tutkii potilasta, jolla on esimerkiksi hengitysvaikeuksia antamalla hänelle diagnoosin, kuten astma. Sitten hän määrää jotain lääkettä, joka helpottaa potilaan hengitystä. Akupunkturisti tarkastelee samaa potilasta eri tavalla. Hän saattaa epäillä energian vajausta keuhkossa tai munuaisessa tai jopa pernassa. On pidettävä mielessä, että kun ihmiskehon sisäelimet mainitaan kiinalaisessa lääketieteessä ja akupunktiossa, niiden sijainti, morfologia, rakenne ja toiminta eivät ole samat kuin länsimaisessa lääketieteessä. Kiinalaista ja länsimaista lääketietettä harjoitetaan omalla tavallaan. Ei ole niin, että yksi lääketieteellinen järjestelmä on oikeassa ja toinen väärässä. Se on vain niin, että nämä kaksi järjestelmää tarkastelevat potilaan oireita omien hyvin erilaisten lääketieteellisten järjestelmiensä perusteella.

Akupunkturisti etsii potilaasta merkkejä huonosta harmoniasta. Tämä harmonian puute on saattanut aiheuttaa potilaassa ongelmallisia oireita. Esimerkiksi unettomuutta pidetään usein harmonian puutteena sydämen ja munuaisen välillä. Siksi terapia keskittyy sydämen ja munuaisen tasapainottamiseen akupunktiolla, kiinalaisilla yrtteillä tai käyttämällä erityistä hierontaa, nimeltään Tuina.

Ehkä oli mielenkiintoista oppia, että kiinalainen lääketiede eroaa länsimaisesta lääketieteestä kaikkien sisäelinten käsityksessä. Kiinalainen lääketiede keskittyy kehon abstrakteihin toimintoihin objektiivisen anatomian (munuainen!) sijasta.

Voidaanko akupunktio todistaa tieteellisesti?

”Onko akupunktiota mahdollista tutkia näyttöön perustuvilla menetelmillä? Onko saatavilla korkealaatuisia, satunnaistettuja, sokkoutettuja ja lumelääkekontrolloituja akupunktiotutkimuksia?”

Tämä on erittäin hyvä kysymys. Akupunktiota kritisoidaan jatkuvasti, että tätä menetelmää ei voida tieteellisesti todistaa tai että tieteellinen näyttö on riittämätöntä. Tämä ei ole totta. Akupunktiota on tutkittu laajasti (suuri tieteellinen tietokanta, PubMed, tarjoaa yli 32 000 tulosta avainsanalla ’akupunktio’).

Suurin ongelma on siinä, että akupunktio ei ole vielä olennainen osa länsimaista kliinistä käytäntöä. Akupunktiokokeita ei ole niin helppo suorittaa kuin tavanomaista länsimaista lääketieteellistä hoitokoea, koska akupunktio on hoitomenetelmä, joka kiinnittää huomiota siihen miten hyvin potilas sitoutuu saamaansa hoitoon. Akupunktiota on kuitenkin mahdollista tutkia kokeellisesti. Kaikki mikä tuottaa fyysisen vaikutuksen, voidaan testata näyttöön perustuvilla menetelmillä. Jotta akupunktio voidaan hyväksyä lännessä, se olisi myös testattava voimassa olevilla menetelmillä. Muutoin akupunktio pysyy luokassa ”muut testaamattomat menetelmät”. Tällä hetkellä akupunktio on integroitu yhä selkeämmin länsimaiseen lääketieteeseen.

Tärkeää akupunktiokirjallisuutta

”Haastattelumme seuraavissa osissa esittelemme akupunktiota koskevia tieteellisiä artikkeleita, mutta voitko jo nyt ehdottaa jotain akupunktiota koskevaa tieteellistä kirjallisuutta, josta on tärkeää olla tietoinen?”

Suosittelen kuuluisaa ja laajasti käytettyä kirjaa kiinalaisesta akupunktiosta ja moksaamisesta. Kirjan päätoimittaja on Cheng Xinnong, ja siitä löytyy englanninkielinen versio [3]. Kansainväliset akateemiset yhteisöt arvostavat kirjaa suuresti. Sitä käyttävät oppikirjana kansainväliset akupunktiokoulutuskeskukset Pekingissä, Shanghaissa ja Nanjingissä. Kirja esittelee luokkaopetusmallin ja kliinisen käytännön rikkaan kokemuksen sekä akupunktiotutkimuksen tulokset, säilyttää perinteisen akupunktioteorian ominaispiirteet ja korostaa teorian ja käytännön integraatiota.

On paljon todisteita siitä, että akupunktio on hyödyllistä useissa terveysongelmissa, mutta kliinistä tutkimusta on vielä saatava laadukkaammaksi ja perustutkimusta on muutettava asianmukaiseen suuntaan luotettavien kliinisten tulosten tuottamiseksi. Saatavilla olevien tulosten perusteella lääkäri Yi Zhuang ja hänen ryhmänsä ovat osoittaneet, että haasteita ja vaikeuksia on, mutta yhteistyöhalukkuus, innovaatiot ja integroitu strategia auttavat saavuttamaan lisää edistystä akupunktiotutkimuksessa [4].

Lähteet

1 Kristin Vanderploeg, Xiaobin Yi. Acupuncture in Modern Society. J Acupunct Meridian Stud 2(1): 26-33, 2009 https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2005290109600121?via%3Dihub

2 Tony Y Chon, Mark C Lee. Acupuncture. Mayo Clin Proc 88(10): 1141-1146, 2013 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24079683/

3 Cheng Xinnong (Editor). Chinese Acupuncture and Moxibustion, 3rd Edition, 19th Printing, December 2018

4 Yi Zhuang, Jing-jing Xing, Juan Li, Bai-Yun Zeng, Fan-rong Liang. History of Acupuncture Research. Int Rev Neurobiol 111: 1-23, 2013 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24215915/

 934 näyttökertaa

Muutamia syöpäterapioita ja ravintolisiä

Seuraavaksi esittelemme muutamia ei-myrkyllisiä terapioita ja ravintolisiä, joita mm. Tanya Harter Pierce yksityiskohtaisesti selostaa kirjassaan. Kaikki selostetut terapiat ovat parantaneet tuhansia erittäin sairaita syöpäpotilaita. Kyseiset hoidot voida

Henkilökohtaisia kokemuksia vaihtoehtoisista syöpähoidoista

Olemme luoneet tietokannan (n = 68 toukokuussa 2019) koululääketieteen ulkopuolelle jäävistä syöpähoidoista. Tässä yksilölliset hoito- ja ravintolisät esitetään siinä järjestyksessä, missä ne esiintyvät tarkistetuissa potilaskuvauksissa. Olem

Minulla ei ole enään syöpää

54-vuotiaana Caryn Murraylla todettiin harvinainen syöpä (tason 4 umpilisäkesyöpä) sen jälkeen kun hän huomasi merkkejä siitä, että jotain oli ”vialla”. Caryn jatkoi vastausten metsästämistä parantavalla matkallaan ja yhdisti perinteis