Henkinen hyvinvointi on erittäin tärkeässä roolissa syövän torjunnassa. Jos olet masentunut ja / tai stressaantunut, solun hapetus jää puutteelliseksi ja elpymisen mahdollisuudet vähenevät. Siksi voi olla hyödyllistä panostaa suuresti ja itsekkäästi omaan henkiseen hyvinvointiin, pyrkiä sielunrauhaan ja – lopulta – yrittää osoittaa olevansa tyytyväinen elämään.
https://www.canceractive.com/category/stress-management-aids-cancer-survival
Psykologisen trauman ei millään perusteella voida sanoa olevan ainoa syy syöpään, David Servan–Schreiber kirjoittaa kirjassaan ”Anticancer: ”A New Way of Life”. Psyykkiset tilat voivat kuitenkin ”perinpohjaisesti vaikuttaa maaperään, jossa siemen kehittyy”, hän sanoo. Aivan kuten ravinto, liikunta sekä ilman ja veden laatu.
Monet syöpäpotilaat voivat muistaa jonkin erityisen stressaavan vaiheen, menetyksen tai traumaattisen kokemuksen syöpädiagnoosia edeltäviltä kuukausilta tai vuosilta. Servan-Schreiberin mukaan kyse on useimmiten vastoinkäymisistä, jotka herättävät vahvoja voimattomuuden ja täydellisiä avuttomuuden tunteita. Servan-Schreiber viittaa Nature Reviews Cancer -lehdessä vuonna 2006 julkaistuun artikkeliin, jossa todetaan mainitunlaisten tunnetilojen voivan antaa syöpätaudille mahdollisuuden kehittyä nopeammin.
Syövän kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä on kuitenkin niin paljon ja ne ovat niin erilaisia, ettei kenenkään tule koskaan syyttää itseään sairastumisestaan. Sen sijaan syöpädiagnoosin saanut voi opetella elämään toisella tavalla ja siten vaikuttaa omaan toipumiseensa.
Tutkijat lienevät nyttemmin yhtä mieltä siitä, ettei ole terveellistä tukahduttaa tunteitaan. Syöpäpotilaita ei voi altistaa tilanteisiin, jotka saattavat pahentaa heidän sairauttaan. Jos siis voimattomuuden ja epätoivon tunteet voivat edistää syövän kasvua, voivatko sitten rauha ja harmonia jarruttaa sitä? Voivat, on joitakin tapauksia, jotka viittaavat siihen, että meditaatiolla, joogalla ja hengitysharjoituksilla on myönteinen vaikutus. David Servan-Schreiber näkee yhä enemmän kiistattomia todisteita tästä, vaikkei ankaran tieteellisiä tutkimuksia aiheesta olekaan tehty.
Tekee kuitenkin hyvää tavata muita samassa tilanteessa olevia. Tai keskustella jonkun sellaisen kanssa, joka kykenee jakamaan syöpäpotilaan pelon, yksinäisyyden ja vihan, mutta myös hänen unelmansa ja ajatuksensa tulevaisuudesta, sen miten hän suhtautuu kuolemaan ja miten hän hallitsee tilanteensa. On tärkeätä ymmärtää, että kaikki ovat – enemmän tai vähemmän – järkyttyneitä ja samalla häpeävät tuota tunnetta, jonka he pyrkivät salaamaan erilaisten eloonjäämisstrategioiden avulla.
Nykyään tiedetään, että voimattomuuden tunteet vapauttavat hormoneita, jotka puolestaan aktivoivat kehon ”hätäjärjestelmän” ja aiheuttavat muun muassa sellaisia tulehdusprosesseja, jotka helpottavat syöpäkasvainten kasvua ja leviämistä. Stressi vain pahentaa tilannetta.
Elämässä kohtaamamme kriisit saavat meidät usein kokemaan pelkoa ja avuttomuutta. Jos nämä tunteet jäävät pysyviksi, ne voivat aiheuttaa fysiologisia muutoksia, jotka voivat vahingoittaa kehon vastustuskykyä. Silloin on tärkeätä vähentää jännityksiä säännöllisesti esimerkiksi psykoterapian, keskustelu- tai taideterapian, meditaation, joogan, liikunnan ja hengitysharjoitusten avulla.
http://www.alternativmedicin.se/index_Behandlingsformer.html
http://thepsychologyofcancer.com/
https://www.artofliving.org/fi
1,524 näyttökertaa
